Changes: Destiny War

Nykyinen versio 4. maaliskuuta 2011 kello 11.28

“Tämä se on, ystäväni. Ritarikunta aikoo paljastaa itsensä kaikkien näiden vuosien jälkeen.”
— Brutaka

Tällä sivulla käsitelty julkaisu on saatavilla Bioarkistojen liitteenä. Katso sivu Liite:Destiny War.

Destiny War(suomeksi Kohtalon sota) on BIONICLEstory.comissa julkaistu podcast, joka kertoo Mata Nuin ritarikunnan ja Makutain veljeskunnan välisestä sodasta.

Hahmot[]

Barrakit
- Ehlek
- Kalmah
- Mantax
- Pridak
Darkness
Keetongu
Lesovikk
Mata Nuin Ritarikunta
- Ancient
- Axonn
- Brutaka
- Helryx
- Hydraxon
- Krakua
- Mazeka (Ei mainittu nimeltä)
- Tobduk
- Trinuma
- Nimetön Botarin lajin jäsen
- Nimetön nelikätinen Mata Nuin Ritarikunnan jäsen
Miserix
Nektann
Sähköistynyt Protodermis
Toa Mahri
Toa Hagah
Toa Nuva
Tridax
Vakama
Vezon
Voporak
Noin sata vaihtoehtoista Takanuvaa
Nimetön Sidorakin lajin vaihtaja
Nimetön Vortixx
Määrittelemätön määrä Bohrokeja
Määrittelemätön määrä Skakdeja
Määrittelemätön määrä Rahksheja

Triviaa[]

Vezonin kommentti sadastakymmenesttä vastaaamattomasta kysymyksestä on viittaus suureen määrään kysymyksiä tarinasta joita Greg Farshtey saa päivittäin yksityisviestien kautta BZPowerissa, joihin kaikkiin ei voi vastata

BIONICLE-novellit ja -jatkotarinat

Novellit	Birth of a Dark Hunter • Crystal Knowledge • Decadence • Deep Shadows • Delaying the Inevitable • The Dweller Report • Hope • The Kingdom • The Many Deaths of Toa Tuyet • Merciless Shadows • No One Gets Left Behind • Protection • Retribution • Survival • Tentacles
Jatkotarinat	Brothers in Arms • The Crossing • Dark Mirror • Destiny War • Dreams of Destruction • Dwellers In Darkness • Empire of the Skrall • Federation of Fear • Into the Darkness • Mata Nui Saga • The Mutran Chronicles • The Powers That Be • Reign of Shadows • Riddle of the Great Beings • Sahmad's Tale • Takanuva's Blog • Toa Nuva Blog • The Yesterday Quest

@@ Rivi 1: / Rivi 1: @@
+{{Puutteellinen|Juoniosio puuttuu.}}
-:<center>"''Mitä [[Helryx|hän]] sanoi?''"<br>
+{{Lainaus|Tämä se on, ystäväni. Ritarikunta aikoo paljastaa itsensä kaikkien näiden vuosien jälkeen.|[[Brutaka]]}}
-"''Kaksi sanaa''", Brutaka sanoi samalla kun hänen hymynsä katosi. ''"[[Mata Nuin ritarikunnan ja Makutan veljeskunnan sota|Kohtalon sota]]".''
--Axonn ja Brutaka</center>
-[[Image:Destiny_War.png|center]]
-'''''Destiny War''''' on [[BIONICLEstory.com]]issa julkaistu podcast, joka kertoo [[Mata Nuin Ritarikunta|Mata Nuin Ritarikunnan]] ja [[Makutan veljeskunta|Makutan veljeskunnan]] välisestä [[Mata Nuin ritarikunnan ja Makutan veljeskunnan sota|sodasta]].
+{{Liite saatavilla}}
-Alla on [[Bioarkistot|Bioarkistojen]] käyttäjien tekemä vapaa suomennos.
+'''''Destiny War'''''(suomeksi '''Kohtalon sota''') on [[BIONICLEstory.com]]issa julkaistu podcast, joka kertoo [[Mata Nuin ritarikunta|Mata Nuin ritarikunnan]] ja [[Makutain veljeskunta|Makutain veljeskunnan]] välisestä [[Mata Nuin ritarikunnan ja Makutain veljeskunnan sota|sodasta]].
-==Luku 1==
-[[Axonn]] ryntäsi pitkin [[Voya Nui]]n maisemaa, [[Jättiläiskirves|ase]] valmiina. Hän oli juuri huomannut kahden olennon ilmestyneen Voya Nuin [[Vihreä vyö|Vihreälle vyölle]]. Toinen näytti hieman [[Botar]]ilta, mutta ei selvästikään ollut. Toinen näytti [[Toa]]lta, mutta ei yhdeltäkään Axonnin tuntemalta. Ensimmäinen asia, jonka hän oli oppinut, kun hänet oli määrätty tälle saarelle oli kukista ensin, kysy kysymykset myöhemmin.
+== Hahmot ==
-Botarilta näyttävä olento huomasi Axonnin ensin, ja yritti estää häntä. Haarinskoidun nyrkin heilautus heitti hänet taaksepäin. Axonn oli sydänvalon väläyksessä Toan päällä, kirveen terä tunkeutujan kurkulla.
-"Kuka sinä olet?" Axonn ärähti. "Mitä sinä haluat täältä? Puhu!"
-"Nimeni on [[Krakua]]", Toa vastasi, yrittäen turhaan työntää kirvestä pois kaulaltaan. "Minut lähetettiin hakemaan sinua. Sinua tarvitaan."
-"Kuka lähetti sinut?" Axonn kysyi.
-"[[Toa]] [[Helryx]]. Käytä naamiotasi, näet että minä puhun totta"
-Axonn teki juuri niin, kutsuen [[Kanohi]] [[Rode]]n, Totuuden naamionsa voimat. Hänen yllätyksekseen, se kertoi hänelle, että hänen vankinsa puhui totta. Hän nousi ja antoi Krakuan päästä jaloilleen. "Olet siis Mata Nuin Ritarikunnassa", Axonn sanoi. "Näemmä värväysperusteet ovat höllentyneet hieman."
-Krakua ei kiinnittänyt mitään huomiota huomautukseen. Sen sijaan hän sanoi "Tule kanssamme. Sinun läsnäoloasi tarvitaan [[Daxia]]lla."
-Ennen kuin Axonn ehti väittää vastaan, Botarin näköinen oli tullut lähelle ja aktivoinut teleporttauskykynsä. He kolme katosivat Voya Nuilta, ainoastaan saapuakseen Mata Nuin Ritarikunnan linnoitukseen Daxialle. Axonn oli ollut siellä aikaisemmin joten sen ulkomuoto ei yllättänyt häntä. Hänen entisen kumppaninsa, [[Brutaka]]n, näkeminen yllätti, mainitsemattakaan [[Miserix|valtavaa lohikäärmeettä]] hänen vierellään joka täytti melkein koko tilan.
-"Asiat ovat varmaan todella epätoivoisia jos he kutsuvat vanhan sota-[[Rahi]]n kuten sinut", Brutaka sanoi hymyillen. "Oi, muuten, oletko tavannut ison, vihreän ja hirvittävän täällä? Älä kiinnitä huomiota hampaisiin, mutta taidat haluta pysyä tuulen alapuolella."
-"Brutaka!" Axonn sanoi. "Mitä sinä olet? - kuinka pääsit pois [[Tyrmä]]stä?"
-"He päästivät minut aikaisemmin hyvän käytöksen takia", Brutaka hymyili. "Mutta minä olen täällä vähiten järkyttynyt. Tämä se on, ystäväni. Ritarikunta aikoo paljastaa itsensä kaikkien näiden vuosien jälkeen. Helryx kertoi sen minulle itse."
-"Mitä hän sanoi?"
-"Kaksi sanaa", Brutaka sanoi, hänen hymynsä katosi. "Kohtalon sota"
-:<center>***</center>
-[[Ancient]]ina tunnettu [[Pimeyden Metsästäjät|Pimeyden Metsästäjä]] seisoi [[Odina]]n saaren rannalla. Hänen takanaan [[Pohatu|Pohatu Nuvan]] tuhoaman [[The Shadowed Onen linnoitus|linnoituksen]] jälleenrakennus eteni nopeasti. Hänen silmänsä tutkivat vettä, odottaen [[Lariska]]n paluuta tehtävältään. Hän oli innokas kuulemaan mitä hän oli nähnyt ja kuullut.
-Parkaisu sai hänet katsomaan ylös. Se tuli lepakonsiipisestä [[Rahi]], joka lensi taivaalla, ja joka ei ollut kotoisin Odinalta. Hän huomasi, että olennot olivat tarkoitettu yksinomaan pitkänmatkan lentoon. Enemmään kuin kerran Pimeyden Metsätäjät olivat käyttäneet niitä viestien lähettämiseen edestakaisin muiden saarien agenteille. Mutta yllä lentävä olenot ei ollut tullut toisen Pimeyden Metsätäjän luota. Kun puoli tusinaa enemmän liittyi sen seuraan, ne alkoivat lentää muodostelmassa, jonka vain Ancient tunnisti sillä saarella. Se oli hänelle tarkoitettu viesti, ja sillä oli kiire. Aika oli tullut. Hänen täytyisi etsiä [[the Shadowed One]] ja yrittää saada hänet näkemään ainoa mahdollinen tulevaisuus Pimeyden Metsästäjille. Ja jos the Shadowed One, hänen vanha ystävänsä, ei onnistu näkemään totuutta, Ancientin täytyisi tappaa hänet.
-<center>***</center>
-Muualla Vezon astelee edestakaisin sellissään Daxialla. Käytävän toisella puolella on kaksi suurta vesisäiliötä. Yhdessä ui kuusi [[Piraka]]a, nyt mutasitoituneina merikäärmeiksi. Toisessa oli omituisen näköinen olento, jota muut olivat kutsuneet [[Karzahni (henkilö)|Karzahniksi]], joka näyti Vezonista melko hullulta. Ja Vezon tunsi hulluuden.
-Kun Brutakan tiimi oli aluksi paennut [[Artidax]]in saarelta [[Makuta (laji ja arvonimi)|Makuta]] Miserixin kanssa, he lensivät karulle saarelle keskelle ei mitään. Lyhyen ajan jälkeen Brutaka kertoi heidän olevan liikkellä jälleen, paikassa nimeltä Daxia. Brutaka selitti, että saaren sijainti oli ollut salassa ennen, mutta että salassapidolla ei enää ole väliä. Kummallekkaan ei ilmeisesti oltu kiitollisia, sillä Vezon ja [[Roodaka]] heitettiin kumpikin selleihin heti saapumisen jälkeen.
-Vezon, rehellisesti sanottuna oli pettynyt. Varmasti, hän oli yrittänyt varastaa [[Ignika|Elämän naamion]], ja kyllä, hän oli yrittänyt tappaa [[Toa Inika]]t kerran, no, kahdesti. Ja hyvä on, hän oli tarjonnut heidän elämiään vaihdossa omaansa [[Zyglak]]eille, mutta se ei ollut toiminut. Ja hän oli vapaaehtoisesti ryhtynyt, no pakotettu, tai todellisuudessa uhattu ruumiillisella vahingoituksella jos hän ei auttaisi, mutta hän oli auttanut Makuta Miserixin pelastamisessa. Ja mikä oli hänen palkkansa? Kylmä selli, välinpitämätön vartija eikä mitään mitä voisi käyttää Pirakoiden tappamiseen. Oliko se oikeudenmukaista?
-Hänen pohdintansa keskeytyivät, [[Trinuma]]n karmiininpunaiseen haarniskaan. Ritarikunnan jäsenellä kesti kauan tarkastella Vezonia, kohautti olkiaan ja ravisteli päätään. Sitten hän avasi sellin lukon ja heitti oven auki. "On onnenpäiväsi,hylkiö", Trinuma sanoi. "Pääset ulos."
-"Pääsenkö?" sanoi Vezon. "Tarkoitan, tietenkin pääsen. Minun nerouteni vankina pitäminen on hirvittävää voimavarojen tuhlausta. Epäilemättä teidän mestarinne haluavat kuulla minun strategoitani ja taktiikoitani."
-"Ei", Trinuma sanoi. "Minusta ne sanoivat tarvitsevansa jonkun, joka voi kuolla kauhistuttavasti ilman, että häntä kaivataan. Niin, luonnollisesti, he ajattelivat sinua.
-Vezon ajatteli aivoissaan Trinuman sanoja, ja jotenkin oli päättänyt ottaa sen kohteliaisuutena. "No,luonnollisesti", hän vastasi. "Opasta minua, ja anna minun näyttää kaikille, kuinka kuoleminen tapahtuu.
-==Luku 2==
-Axonn kyyristyi matalan kiviseinän taakse, ja katsoi [[Tuli|Tulen]] ja [[Jää]]n aaltojen lentävän taivaalla. Hänen vierellään Brutaka vilkuili ympäriinsä murentuvan suojan ylitse silloin tällöin, kimmottaen laukauksen [[Pyörivät terät (Brutaka)|aseestaan]].
-"Iskeä etuoveen," Axonn mutisi. "Hieno stradegia. Luulin että kaikki se aika [[Mahri Nui]]lla ei jättänyt sinulle muut kuin vettyneet aivot."
-"Äh, anna olla," Brutaka sanoi, hymyillen. Hän kaappasi hyökkääjän energia-allolla, sitten siivitti toisen. "Sinä rakastat tätä, ja tiedät sen. Kun olet tuhansia vuosia ollut Voya Nuilla, odottaen jotakin tapahtuvan, sinä tarvitset harjoittelua."
-Vihreänahkainen [[Skakdi]] kiipesi seinän yli, piikikäs nuija kädessään. Axonn sai nopeasti hänet katumaan sitä
-"Tämän piti olla mukava, helppo homma. Mene [[Zakaz]]ille, etsi sotalordi [[Nektann (henkilö)|Nektann]], järjestä liitto veljeskunnan ja Skakdien välille. Ei tulla teljetyksi rannalle vihaisten joukkojen takia."
-"Olemmeko me teljetyt? Me emme ole teljetyt," Brutaka sanoi. "Katso"
-Brutaka pomppasi seinän yli ja ampui energia-aallon puoliksi murentuneeseen rakennukseen. Ohentaen sen ainoaa tukipilaria hän kaatoi rakennuksen Skakdi-joukon päälle. Kun tomu hälveni, kaikki niistä oli ansassa kivimurskan alla.
-"Nyt nuo kaverit, he ovat teljetyt," Brutaka sanoi
-Axonn huokaisi. "Juuri niin kuin vanhoina hyvinä päivinä. Nyht muistan miksi inhosin niitä niin paljon."
-"Jos pidit tuosta ideasta, sinä rakastat tätä," Brutaka vastasi. Ennen kuin Axonn kerkesi reagoida, Brutaka oli ottanut häntä niskan takaa kiinni. Hän nosti Axonnin jaloilleen ja seisoi hänen lähellään, vapaa käsi ilmassa. "Me andautumme!" Brutaka huusi Skakdi-armeijalle. "Ottakaa meidät, olemme teidän."
-<center>***</center>
-Muualla, [[vaihtaja]] [[Stelt]]in saarella oli, elämän tiensä aikana, nähnyt melkein kaiken ainakin kerran. Paikka oli risteys vilpillisille, epätoivoisille ja noille jotka etsivät vain pikaista rahaa, tai enten tarjoaville piilottelulta Toilta. Tämä kyseinen vaihtaja, kuitenkin, oli viime aikoina nähnyt enemmän kuin oli toivonut. [[Federation of Fear|Pieni joukko sotilaita]], heidän joukossaan vihattu Roodaka, oli varastanut yhden hänen parhaista veneistään. Pahempaa, he tekivät sen tavalla jolla kukaan ei ikinä uskoisi sen tapahtuneen. Asiat olivat kuitenkin asettuneet aloilleen; Hän oli onnistunut löytämään vastineen veneelleen ja parantamaan vanhan miehistön jäsenistä ne jotka olivat vielä elossa. Hän palasi liike-elämään kuten tavallisesti; ainakin kunnes 20 jalkaa (noin 6 metriä) korkea lohikäärme repi hänen kauppansa katon irti.
-"Missä [[Teridax]]?" lohikäärme ärähti.
-"Teridax? Kuka tai mikä se on? Ja mistä minä sen tietäisin?" vaihtaja sanoi, yrittäessään tavoitella asetta, eikä löytänyt mitään parempaa kuin halkeilleen [[Kanoka]]-kiekon.
-"Minä tunnen Steltin," lohikäärme sanoi. "[[Nui-Rama]] ei surise [[Tren Kromin niemimaa]]lla ilman että te roskaväki kuulette sen. Joten minä kysyn uudestaan, missä hän on? Missä on [[Metru Nui]]n Makuta?"
-"Minä en tiedä! Vannon sen!" vaihtaja huusi.
-Lohikäärme kaappasi uhrinsa valtavaan kouraansa. "Minulla ei ole aikaa tähän. Minulla on paikkoja käymättä ja vartaloita rikkomatta. Haluan sinun välittävän viestiä kaikille ystävillesi, jokaiselle joka seilaa tänne saarelle ja täältä pois. Kerro heille että Miserix on palannut, ja kun minä löydän hänet, Teridax on kuollut!"
-<center>***</center>
-Muualla toistamiseen, Vezon istui pienessä jollassa jossa oli sysimustat purjeet. Trinuma istui keulassa, pitäen silmällä mahdollisia uhkia. Jos hän piti Vezonia sellaisena, hän ei näyttänyt sitä. Omalta osaltaan Vezon oli iloinen vain ollakseen ulkona sellistään. Vankila oli liian... ahdistava, mutta se taisi olla asian juju. Jujuista puheen ollen, Trinuma oli antanut hänelle ihanan tikarin. Vezon oli sanonut "kiitos" samalla kun yritti olla työntämättä sitä kumppaninsa selkään.
-"Minne olemme menossa?" Vezon kysyi. "Miksi olemme menossa? Olemmeko menossa ollenkaan vai seilaammeko vain isossa ympyrässä? Vai onko se spiraali? Minä menin kerran spiraalia pitkin alas: iso kivitunneli joka meni alas ja alas ja alas, ja päättyi Zyglakeihin. Sillä joka rakensi sen ei ollut yhtään sisustusaistia."
-"Voisitko olla hiljaa?" Trinuma sanoi. "Tämä on salainen tehtävä. Tajuatko sen?"
-"Toki," Vezon sanoi. "Salainen tehtävä tarkoittaa sitä että jos sinä kuolet, minä en kerro kenellekkään. Ja sinä et vieläkään vastannut mihikään sadastakymmenestä kysymyksestäni, tai minun seuraavastani."
-Trinuma huokaisi alistumisesta. "Olemme menossa paikkaan nimeltä [[Destral]]. Kun pääsemme sinne, tehtäväsi alkaa. Jos onnistut, jäät hekiin höpöttääksesi toisena päivänä. Jos epäonnistut, kuolet kamalasti. Selvä?"
-"Destral ... Destral. Odota hetki, sehän on Makutan tukikohta! [[Spiriah]] oli Makuta. Ainakin oli ennen kuin Miserx tappoi hänet. Minä pakenin Miserxin kanssa, kerroinko sinulle? Ainakin ennen kuin hän teki ne pyörähdykset ja heitti minut pois selästään. Merivesi on erittäin kylmää, älä anna kenekään kertoa muuta. Joten mitä minun pitää tehdä Destralilla? Varastaa? Salamurhata? Juosta terävien esineiden kanssa?"
-"Sinulla on kaikista tärkein tehtävä," Trinuma sanoi. "Sinun pitää pettää Mata Nuin Ritarikunta, ja koko universumi, ja näin sinä sen teet."
-==Luku 3==
-Yksi erikoisista asioista Skakdi-sotalordin linnoituksessa on se, että siellä ei ole minkäänlaista tyrmää, kidutuskammiota, tai vanki- tai sotaleiriä. Historia oli näyttänyt että ei ollut mitään järkeä kiduttaa Skakdia, koska he eivät puhuneet paitsi vaihdossa, yleensä vapauteensa, johon useimmat vartijat hyväksyivät. Ja vankien pitäminen tarkoittaisi heidän valituksensa kuuntelemisesta turhista asioista kuten ruoasta, vedestä ja sopivankokoisesta nuijasta joka estäisi [[Kivirotta|Kivirottia]] käymästä iltavisiitilla.
-Joten kun Brutaka ja Axonn marssitettiin sotalordi Nektannin leiriin, kukaan ei ollut varma mitä tekisivät heille. Tappaminen heti kävi kyllä mielessä, mutta sitten olisi mahdotonta tietää miksi he edes olivat saarella. Toisin kuin Zakazin vuorten maineikas kuolonpeippo, useimmat olennot eivät laulaneet kuolemansa jälkeen. Se oli Axonn, joka vaati heidän viemistään itse Nektannin luo. Nektann oli suurempi kuin tavallinen Skakdi, tai hän ainakin hän näytti siltä istuessaan vihollistensa fuusioituneista aseista tehdyllä valtaistuimella. Hänen seuranaan oli lemmikkinsä, joka näytti piikkihaarniskaan peitetyltä [[Muaka]]-kissalta. Nektann, aina armollinen isäntä, kysyi heiltä oliko heillä mitään sanottavaa ennen kuin hän purkaisi heidät kivuliaasti.
-"Kyllä", Axonn snaoi. "[[Makutan veljeskunta]]."
-Nektann sylkäisi maahan. Muaka murahti. "Mitä heistä?" sotalordi kysyi.
-"Me tarjoamme mahdollisuutta turmella heidän linnoituksensa, kähveltää heidän aseensa, ja murhata heidän sotilaansa", Axonn sanoi.
-"Me sanoisimme myös niin että 'Saada heidän naisensa itkemään,' mutta oletko ikinä nähnyt nais-Makutaa?" Brutaka lisäsi. "S-se ei ole kaunista."
-"Miksi kuuntelisin teitä kun olisi paljon nopeampaa heittää teidät [[Tahtorak]]ien aitaukseen?"
-"Koska olemme jo tavanneet muut Zakazin sotalordit," valehteli Axonn. "Mitä, luulitko että tulisimme tähän vähäpätöiseen kuoppaan ensimmäiseksi? He ovat kaikki luvanneet liiittyä meihin. Jos sinä kieltäydyt, voit aina istua pikku valtaistuimellasi ja nähdä heidän kasvavan rikkaiksi ja voimakkaiksi."
-Nektann kurtisti kulmiaan, ainoa asia joka oli rumempi kuin Skakdin hymy. Ei itseään kunnioittava sotalordi haluaisi tulla jätetyksi pois loistavasta taistelusta ja vielä upeammasta saaliista. Lopulta, hän nyökkäsi.
-"Miksi sanoit hänelle meidän puhuneen muiden sotalordien kanssa?" Brutaka kuiskasi. "Meidän pitää vielä mennä muihin leireihin ja puhua heidät liittoon."
-"Siinä on paljon työtä", Axonn myönsi, "Joten minusta tuntuu että sinun olisi parasta aloittaa."
-<center>***</center>
-[[Toa Mahri]] [[Jaller]] seisoi Metru Nuin keskustassa, katsellen edesmenneen [[Matoro]]n patsasta. [[Turaga]] [[Onewa]] oli itse rakentanut sen kunnianosoituksena kaatuneelle sankarille. Oli hyvä tietää että hänen kumppaninsa oli muistettu, ja tullaan aina muistamaan, mutta se haihdutti vain vähän ikävyyttä jonka hän tunsi hänen kuolemastaan. Hänen täytyy myöntää, että Matoron ajatukset olivat hermostuttaneet häntä. Kun muut Toa Mahrit lähtivät etsimään kaupungista [[Takua/Takanuva#Takanuva|Takanuvaa]] hän päätti jäädä jälkeen. Kun he palasivat, kertoen että [[Valo]]n Toasta ei näkynyt jälkeäkään, hän ei kiinnittänyt melkein mitään huomiota. Häntä vaivasi yhä se, että Toa Mahrit eivät onnistuneet täyttämään kohtaloaan menettämättä yhtä omistaan. Takanansa hän saattoi kuulla toisten Toien pitävän neuvottelua. Metru Nui oli hiljainen tällä kertaa, kun [[Kardas]] oli kukistettu ja suurin osa muista Raheista takaisin [[Arkistot|Arkistoissa]]. Silti, sankarit eivät voi levätä. Kuka tietää milloin seuraava uhka saapuisi?
-Siellä oli pikainen valonvälähdys. Kun Jaller pystyi näkemään taas, kuusi Toaa seisoi hänen edessään. Hän ei tunnistanut heistä yhtäkään. Vaistonomaisesti, hän veti aseensa esiin.
-"Tervetuloa Metru Nuille", Jaller sanoi. "Keitä te olette? Miksi olette tulleet tänne?"
-Yksi tulleista, Tulen Toa myös, astui eteenpäin. "Nimeni on [[Norik]], [[Toa Hagah]]eista. Pyydän sinua ja tiimiläisiäsi siirtymään sivuun. Me emme halua nähdä kenekään vahingoittuvan kun suoritamme tehtävämme täällä."
-"Toa Mahrit eivät siirry sivuun kenenkään takia", sanoi [[Hewkii]], astuen eteenpäin. "Kertokaa meille tehtävänne tai joudumme omaksumaan teidät vihollisiksimme."
-"Tehtävämme", Norik sanoi, "on yhtä helppo kuin kauhea. Olemme tulleet tuhoamaan [[Coliseum]]in."
-<center>***</center>
-Vezon heitettiin kovasti [[Destralin linnoitus|Makuta-linnoituksen]] kivilattialle Destralilla. [[Rahkshi]]t olivat kaapanneet hänet alle kaksi minuuttia sen jälkeen kun Trinuma oli jättänyt hänet saaren rannalle. Vezon ei ollut tavannut Rahksheja aikaisemmin, ja tajusi inhoavansa niitä. Useimmilla olennoilla oli haju, joko miellyttävä tai epämiellyttävä; Rahkshi haisi kylmälle metallille ja kuolemalle. Makuta, joka tuli tervehtimään häntä piti yllään karmiininpunaista ja violettia haarniskaa. Vaikka Vezon oli tarpeeksi kohtelias esittelemään itsensä, Makuta ei vaivautunut jakamaan nimeään. Vezon yritti valittaa siitä mutta keihäs hänen kurkullaan, se josta tippui [[Happo]]a, vakuutti hänet säästämään se myöhemmäksi.
-"Kuka sinä olet?" Makuta sanoi. "Mikä sinä olet? Ja kuinka sinä pääsit tänne?"
-"Nimeni on Vezon, teidän pimeytenne, ja minut toi tänne voiman agentti joka haluaa Veljeskunnalle harmia. He halusivat minun tulevan ja kertoa teille että he ovat olemassa ja suunnittelevat hyökkäävänsä tänne, mutta en aio tehdä sitä, en en en!"
-"Teit sen juuri", Makuta sanoi. Vezonin takana kolme Rahkshia liikkui lähemmäs, sauvat valmiina.
-"No, tietysti minä tein sen, mutta kerroin vain sinulle että en aio!" Vezon sanoi, ärsyyntyneenä. Kuinka tämä olento voisi toivoa universumin valloitusta, ja olla silti niin hidas? "Se on vain temppu, tiedätkös. He tahtovat minun teeskentelevän pettäväni heidät. He tahtovat sinun keskittävän joukkosi tänne hyökkäystä vastaan jota ei edes tule. Mutta minä päätin: Miksi teeskennellä pettävänsä heidät kun sen oikeasti tekeminen olisi paljon hauskempaa?"
-Makuta nappasi Vezonia kurkusta ja iski hänet seinää vasten
-"Puhu, hölmö! Ja anna vain totuuden ja selveyden tulevan suustasi ulos jos haluat sinulla olevan vielä se."
-"Totuus ja selkeys... Totuus ja selkeys... En usko tietäväni niitä," Vezon vastasi. "Hyväksytkö 'valkohuulisen ja vapisevan?' Tämä Mata Nuin ritarikunta, se suunnittelee valtavaa armeijan ja merivoimien iskua, uhkaa Destralia, pakottaa sinut teleporttaamaan sen pois sieltä missä se on nyt, ja sitten..."
-Kun Vezon ei jatkanut puhumista heti, Makuta puristi otettaan.
-"Hyvä on, hyvä on! Minä pysähdyin tehostaakseni vaikutusta. Heillä on vakooja linnoituksen sisällä. He ovat sabotoineet sinun teleporttausmenetelmiäsi. Kun yrität käyttää sitä uudestaan... No, en alkaisi lukea pitkiä laattoja, sanotaan se niin. Ja nyt kun sinä tiedät, kerro minulle, mitä me aiomme tehdä sille?"
-==Luku 4==
-Axonn ja Brutaka seisoivat jyrkällä kukkulalla katsoen taistelukenttää. Tuolla alhaalla Zakazin Skakdien yhdistetty mahti oli taistossa pienen Rahkshi-armeijan kanssa. Taistelun tapahtumapaikka oli nimeämätön saari yhdessä eteläisistä saarijonoista. Rahkshit oli tuotu tänne salassa ja niiden oli annettu harjoitella taistelutaitojaan paikallisiin Matoran-asukkaisiin. Sanomattakin oli selvää, että tällä saarella ei enää ollut Matoraneja. Aluksi Skakdit olivat kärsineet kamalia tappioita, mutta he pystyivät johonkin, johon Rahkshit eivät ikinä kykenisi: vihaan. Täynnä voitonjanoa ja vihaa vihollistaan kohtaan nuo barbaarit ryhmittyivät ja repivät tiensä läpi Rahkshien joukkojen. Se oli samaan aikaan musertavaa, jännittävää ja inhottavaa.
-"Tule jo," Brutaka sanoi kävellen poispäin ihmeellisestä näystä. "Tiedät, mitä varten olemme tulleet tänne." Yhdessä he kävelivät alas kukkulaa ja syvälle pieneen kanjoniin. Kanjonin keskellä haudattuna maan ja kiven alle oli neliönmuotoinen metallinen ansaovi, jossa oli rautasormus. Axonnin halkaistua kiven kirveellään Brutaka tarttui rautasormukseen ja veti oven auki.  Sisältä nousi kammottava lemu. Se haisi vanhalle iälle, laiminlyönnille kuihtumiselle ja mädäntymiselle. Nuo kaksi Mata Nuin ritarikunnan jäsentä laskeutuivat alas tuosta luukusta.
-Axonn virtasi energiaa kirveeseensä täyttäen kammion valolla. Oli selvää, että kukaan ei ollut kävellyt täällä ajanlaskun alun jälkeen. Paikka oli pelkkää kiveä. Ainoa mielenkiintoinen ominaisuus oli pieni allas keskellä. Sen vedet olivat vihreän ja mustan väristä ja pyörivät vihaisesti, vaikka ei ollut edes pientä tuulenpuhallusta liikuttamaan niitä.
-"Tämä siis on etsimämme paikka?" Brutaka kysyi.
-Axonn nyökkäsi. "Kyllä, tämä on paikka, jossa Suuri Henki loi Makutat. Tämä on ainoa paikka, josta uusia Makutoja voisi koskaan syntyä. Tuosta altaasta tuli heidän materiansa, joka sai elävän muodon Suuren Hengen voimien ansiosta, kunnes aika muutti sen pelkäksi puhtaaksi energiaksi."
-"Entä jos tuhoamme tuon altaan?" Brutaka kysyi.
-"Kyllä. Makutoja ei voisi syntyä enää koskaan. Mutta onko meillä oikeus lopettaa kokonainen rotu?"
-Brutaka katsoi altaaseen aukinaisin silmin. "Olisi tosi mukavaa ruveta filosofiseen väittelyyn kannsasi, vanha kamu, mutta mielestäni meillä taitaa olla toinen ongelma."
-Altaan vedet räjähtivät yhtäkkiä ylöspäin. Inhottava ja polttava neste osui Axonniin ja Brutakaan syöksyen heidän naamioidensa ja haarniskoidensa avoimiin kohtiin. Se sihisi ja kiemurteli kuin elävä olento polttaen kaiken mihin koski. Väliaikaisesti sokeina ja suurissa tuskissa nuo kaksi soturia horjuivat hetken kunnes kompastuivat sukeltaen itse altaaseen.
-<center>***</center>
-Helryx istui komentokammiossa linnoituksessaan Daxialla. Sota Makutan veljeskuntaa vastaan oli alkanut huonosti. Vaikka Mata Nuin Ritarikunta [[Pimeyden Metsästäjät|Pimeyden Metsästäjien]] avulla nyt hallitsi [[Xia]]a, he eivät olleet pystyneet syrjäyttämään Makutoiden joukkoja [[Nynrah]]in saarelta. Muissa paikoissa ritarikunnan yllätyshyökkäykset olivat kohdanneet odottamattoman raivokasta vastarintaa [[Rahkshi|Rahksheilta]] ja [[Exo-Toa|Exo-Toia]]. Johtajana oleminen tarkoitti vaikeiden päätöksien tekemistä. Sen hän oli aina tiennyt. Johtajana ollessaan hän oli lähettänyt agenttejaan tehtäville joiden hän tiesi ehkä koituvan heidän kohtalokseen. Hän oli määrännyt kaikki [[Artakha]]n saaren sijainnin tietävät tapettaviksi ja nyt hänen piti tehdä kaksi elintärkeää valintaa, jotka johtaisivat joko voittoon tai katastrofiin. Ensimmäinen oli ollut helppoa. Hän oli lähettänyt [[Visorakien Sydän]]tä kantavan viestinviejän matkaan. Tätä artifaktia voitaisiin käyttää kutsuakseen [[Visorak]]ien armeijat mistä tahansa minne tahansa. Se pitäisi kuljettaa Toa Mahrien käsiin. Mahrit saisivat ohjeet tuoda se Artidaxin tuliperäiselle saarelle ja käyttää sitä siellä. Toinen oli vaikeampi. Brutaka oli informoinut häntä Hydraxonin sijainnista Tyrmässä ja muista tapahtumista kyseisessä vankilassa. Toinen viestinviejä oli lähetetty Tyrmään mukanaan ohjeet vanginvartijalle. Helryx ei voinut olla varma, seuraisiko Hydraxon ohjeita, kun ottaa huomioon niiden luonteen, vai tulisiko hän itse vain vaihtamaan tällä käskyllään Makutan veljeskunnan tilalle isomman pahuuden. Silti se oli tehtävä. Joskus Helryx vihasi sitä, että oli johtaja.
-<center>***</center>
-[[Hydraxon]] astui läpi pimeän ja luolastomaisen kammion, jota kutsuttiin Tyrmäksi. Kädessään hän piti kivitaulua, jossa oli käsky Helryxiltä. Nuo kiveen kaiverretut ohjeet olivat melkein mahdottomia uskoa. Kammion ovi aukeni. Sieltä astui Toa [[Lesovikk]] tuoden mukanaan taas yhden paenneen vangin. Vaikka Lesovikk ja Hydraxon olivat taistelleet ensitapaamisellaan, heistä oli sen jälkeen tullut liittolaisia yhteisessä yrityksessään vangita tämän vankilan entiset asukit uudelleen. Hydraxon epäröi, näyttäisikö käskyjä Lesovikkille. Mata Nuin Ritarikunnan olemassaolo piti olla salaisuus, mutta jos tilanne, joka luki kivitaulussa, oli totta, hän uskoi että ritarikunta ei ollut enää salaisuus.
-Lesovikk päästi kovaäänisen vislausäänen lukiessaan kivitaulun. "Eli...mitäs aiot tehdä?" hän kysyi.
-"Teen mitä olen aina tehnyt," Hydraxon vastasi. "Seuraan käskyjä."
-Hän kapusi alas rautatikkaita, jotka johtivat sellien alimpaan kerrokseen. Täällä olivat vangittuina [[Pridak]], [[Kalmah]], [[Mantax]] ja [[Ehlek]]. Nuo neljä Barraki-sotaherraa katsoivat vanginvartijaansa ilmeissään piilottamatonta halveksuntaa.
-"Oletko tullut tänne pilkkaamaan meitä?" sihisi Mantax.
-Pridak hymyili näyttäen koko hammasrivistönsä. "Tiedätkös, me tapoimme sinut jo kerran. Voimme tehdä sen uudestaan."
-Hydraxon oli kuin ei olisikaan huomannut tuota hullua väitettä. Hänhän oli elossa ja hyvässä kunnossa, joten hän ei selvästi ollut koskaan ollut kuollut. "Minulla on...tarjous teille," hän sanoi pakottaen jokaisen sanan suustaan. "Sota on käynnissä. Sota, joka tuo Makutan veljeskunnan hallintokauden loppuunsa. Suostukaa taistelemaan Makutoja vastaan ja saatte vapautenne."
-"Ja jos kieltäydymme?" Kalmah kysyi. "Miksi meidän pitäisi pistää oma elämämme likoon taistellaksemme jonkun muun sodassa?"
-"Jos kieltäydytte," sanoi Hydraxon, "Tulette huomaamaan, että teidät voidaan haudata vielä syvemmälle kuin tänne Tyrmään."
-"Toinen tilaisuus," Pridak sanoi. "Toinen tilaisuus taistella, johtaa armeijoita ja hallita. Ja Veljeskunnan kaatuessa [[Kuuden kuningaskunnan liitto]] nousee jälleen."
-==Luku 5==
-The Shadowed One - Pimeyden Metsästäjien johtaja, Makutojen arkkivihollinen, varas, palkkamurhaaja ja valloittaja - oli kyllästynyt. Sen jälkeen kun Mata Nuin Ritarikunta oli käskenyt häntä ja hänen väkeään asuttamaan Xian saaren, tekemistä oli ollut vain vähän. Saari oli otettu haltuun muutamassa tunnissa. Kahta tai kolme Ritarikunnan tehtävälle lähettämää Metsästäjää lukuunottamatta suurin osa heidän voimistaan ei ollut vielä toiminut. The Shadowed One ei pitänyt siitä että hänet määrättiin tälle saarelle tai jätettiin huomaamatta. Tämän takia tänä päivänä hän kierteli Xian tehtailla etsien tekemistä. Huolimatta hänen painostuksestaan saada kaikki tehtaat jälleen toimimaan, monet rakennukset olivat vielä pahasti vahingoittuneet Tahtorakin ja [[Kanohi-lohikäärme]]en välisessä taistelussa. Kävellessään tuollaisessa rakennuksessa hän törmäsi [[Vortixx]]iin, joka pyyhki kuumeisesti pois kivimurskaa.
-"Mitä teet täällä?" The Shadowed One kysyi.
-Vortixx haukkoi henkeään yllättyneenä. Nähdessään kuka häntä kuulusteli hän pudottautui yhdelle polvelle ja painoi päänsä. Nähtävästi Vortixxilla oli pitkä muisti ketä kannatti kumartaa ja milloin.
-"En mitään, Suuri Herra", Vortixx sanoi, "minä vain... siivoan jotta kaikki tehtaat saataisiin taas toimintaan, kuten käskitte."
-The Shadowed One ei sanonut mitään. Hän tiesi miltä valhe kuulosti. Hän oli kertonut niitä tarpeeksi itsekin. Useiden hetkien päästä hän sanoi, "Sitten autan sinua."
-"Ei!" Vortixx parkaisi. "Se on... tarpeetonta. Tämä työ on työläiselle, ei kaltaisellenne hallitsijalle."
-Voimaa välähti The Shadowed Onen [[protodermis-sauva|sauvasta]]. Kasa kristallimaista [[protodermis]]tä ilmestyi Vortixxin suun ympärille, suukapuloiden hänet.
-"Sanoin, että autan sinua", The Shadowed One toisti.
-Suunnaten kivimurskakasan päälle, The Shadowed One alkoi kaivaa, irrottamatta koskaan katsettaan Vortixxista. Mitä syvemmälle hän pääsi, sitä surullisemmalta Vortixx näytti.
-''Mitä'', hän ihmetteli, ''mahtaakaan odottaa tämän kuopan pohjalla?''
-Pian hän sai tietää. Useiden jalkojen syvyydessä hn törmäsi Prototeräs-laatikkoon. Upotettuna kanteen oli Makutan vejeskunnan tunnus. Laatikko oli lukossa, mutta lukosta ei ollut vastusta nyt hyvin uteliaalle Pimeyden Metsästäjälle. Hän avasi sen varovasti - loppujen lopuksi, tämähän voisi olla jokin älykäs ansa. Mutta kun hän näki mitä laatikko sisälsi, hänen silmänsä levenivät.
-"Oi, oi", The Shadowed One sanoi tuijottaessaan jotakin mikä saattaisi tehdä hänestä maailman valtiaan.
-<center>***</center>
-Vezonilla, voidaan tosiaan sanoa, oli ainutlaatuinen katsontakulma elämään. Ehkä se johtui siitä että hän oli ollut todella elossa vain muutaman vikkon. Ehkä se johtui hänen Elämän naamion kanssa viettämästään ajasta. Tai ehkä se jhotui siitä että hän oli toivottoman hullu. Mutta katsontakulma joka hänellä tänään oli, oli uusi: ylösalaisin. Hänen Destralin linnoituksessa kohtaamansa Makuta, joka oli naurane esitellyt itsensä [[Tridax]]iksi, ei ollut täysin uskonut hänen tarinaansa petturuudesta ja kaksoispetturuudesta. Itse asiassa hän oli päättänyt että muutamat jatkokysymykset olivat tarpeen, sellaiset kun vieraasi roikkuu nilkoistaan katosta.
-"Olen tarkistanut teleporttauskoneistomme", Tridax sanoi. "Siellä ei ollut merkkiäkään sabotoinnista. Olet valehtelija."
-"No, kukaan ei ole koskaan sanonut että Makutat ovat tarkkaavaisia", Vezon sanoi. "Kuinka voit olla niin varma? Ehkä sabotoinkin sen itse käyttämällä uskomattomia mielenvoimiani."
-"Sinulla ei ole voimia", Makuta sanoi, poimien uhkaavannäköisen terävän terän. "Sinulla ei ole mieltä. Pian sinulla ei ehkä ole päätäkään."
-"Olet oikeassa, olet oikeassa!" Vezon papatti. "Ei ole armeijaa, ei ole viivytyksiä, halusin vain joukkonne ilon. No, ilo saattaa olla ehkä liian vahva sana. Kerroinko joskus käyttäneeni Elämän naamiota? Yksi ajatus silloin, eikä sinusta oli jäljellä tuhkiakaan. Kaipaan niitä päiviä. Joka tapauksess,a iloitse siitä että olit oikeassa. Destralille ei ole minkäänlaista uhkaa."
-Linnoituksen seinät tärisivät yhtäkkiä uskomattoman törmäyksen takia.
-"Paitsi tuo", Vezon lisäsi avuliaasti.
-Kivitomua putosi katosta, monet aseet kaatuivat lattialle ja jopa Vezonin ketjujen pidikkeet olivat irtoamaisillaan. Toinen isku teki seinään reiän ja sai Rahksheja lentämään kammioon. Tällä kertaa pidikkeet hajosivat ja Vezon putosi kivilattialle.
-Makuta Tridax ei huomannut mitään. Hänen käskynsä olivat selvät: säilytä Destralin nykyinen sijainti paitsi hyökkäyksen sattuessa. Toien tai Pimeyden Metsästäjien muodostaessa vakavan uhan teleporttaa saari Metru Nuin rannoille ja valloita kaupunki. Hän käveli pois toteuttaakseen nuo käskyt. Vezon seurasi takana huomaamatta.
-"Juuri niin", ajatteli hämmentynyt ex-vanki. "Johda minut salaisuuksiesi luo. Voi, tämä suunnitelma on niin kavala, että se voisi olla yksi omistani. Ja ehkä se onkin ennen kuin olen valmis."
-<center>***</center>
-Kaukana lännessä Pridak katseli [[Makutojen linnoitus|linnoituksen]] palamista, ja hymyili näystä. Hän oli ollut onnekas vapauduttuaan Tyrmästä. Hänen nappaajansa olivat toimittaneet aluksia ja voimavaroja joilla rakentaa armeija. Universumin pahimmista paikoista hän oli löytänyt entisiä Pimeyden Metsästäjiä, karkoitetun Vortixxin, jopa Skakdin tai kaksi miehistökseen. Ennen kuin Kalmah oli edes muodostanut taistelusuunnitelmaa, Pridak oli suunnannut ilman häntä valloitusretkelle. Se tuntui hyvältä. Mukava turmella ja polttaa ja tuhota jälleen. Mukava tuntea [[Valokivi]]en lämpö ruumiissaan, vaikkakin hänen vesitäytteinen kypäränsä oli estänyt häntä haistamasta taistelun mahtavaa hajua ja katkua. Hän oli palannut, ja palannut pysyäkseen. Hänen miehensä olivat saartaneet tätä paikkaa asuttaneiden Makutojen joukot, mutteivat olleet löytäneet yhtäkään todellsita veljeskunnan jäsentä.
-Nyt, kun hän jatkoi valloitustaan, muutama asia kiinnitti hänen huomionsa: rakennus ei ollut alkuperäinen, se oli rakennettu aiemman vahvan kohdan päälle. Alemmat tasot olivat yhä kesken, ja niitä tutkiessaan hän löysi oudon huoneen. Syvällä kellarin alla oli huone täynnä kivimurskaa. Seinät oli tuhottu, jättäen jäljelle vain maaseinämät, ja niiden seinien jäännökset oli levitetty pitkin lattiaa. uteliaana hän poimi yhden noista palasista, vain huomatakseen että siinä oli kirjoitusta. Symbolit eivät tarkoittaneet hänelle mitään ja hän oli heittämäisillään sen pois kun hän huomasi että toisessakin osassa oli vastaavaa kirjoitusta. Itse asiassa kaikissa palasissa oli. Täällä oli jokin viesti, tai oli ollut, hän tajusi. [[Zaktan|Joku]] oli yrittänyt tuhota sen murskaamalla seinät, mutta viesti oli yhä täällä sellaiselle, jolla oli kärsivällisyyttä koota se. Ja jos joku oli pitänyt sitä tuhoamisen arvoisena tietona, sen täytyi todellakin olla melko mielenkiintoista. Syntyneen metsästäjän loputtomalla kärsivällisyydellä Pridak alkoi asetella kiviä.
-==Luku 6==
-Axonn oli hukkumaisillaan. Vihertävän musta neste täytti hänen suunsa ja keuhkonsa ennen kuin hän ehti reagoida. Hänen mahtavat kätensä heiluivat yrittäen löytää jotakin johon tarttua, ja epäonnistuivat. Kun hän upposi syvemmälle kohti pohjaa, Axonn tiesi, että siellä, Makutojen synnyinpaikassa, hän tulisi kuolemaan. Sitten hän yhtäkkiä nousi nopeasti sameasta nesteestä. Vahvalla kädellä oli ote hänestä ja veti häntä poispain hänen kohtalostaan. Hetkeä myöhemmin hän tunsi lujan kivilattian allaan. Hän yski ja haukkoi henkeään. Kun värit lakkasivat lopultakin vilisemästä hänen silmissään, hän katsoi ylös pelastajaansa. Brutaka leijui kolme jalkaa lattian yläpuolella. Vihreää tulta suihkusi hänen silmistään ja sormien päistä. Hänen haarniskansa oli murtunut useista paikoista sen peittämän kudoksen laajentuessa. Puhtaan energian aura säteili hänen ympärillään, niin kirkas, että Axonnin täytyi suojata silmiään kädellään.
-"Axonn", Brutaka sanoi, "olemme iloisia huomatessamme, että selvisit."
-"Me? Brutaka, mitä sinulle on tapahtunut?"
-"Minä... me olemme Makuta-lajin olemusta. Me tiedämme mitä heidän oli tarkoitus tietää, mutta olemme unohtaneet. Me näemme virheen. Halkeamat. Niin paljon kotjattavaa, muttemme voi tehdä sitä."
-Axonn seisoi kirves valmiina. Hän tiesi millaisia vaikutuksia Makutojen [[Antidermis|Antidermiksellä]] oli Brutakaan. Sen imeminen teki hänestä jotenkin vahvemman, mutta hän ei ollut koskaan nähnyt tai kuullut vastaavaa. Se oli Brutakan keho ja Brutakan ääni, mutta sanat eivät tulleet hänen vanhalta ystävältään.
-"Spherus Magna, rikkoutuminen", Brutaka mutisi, nähtävästi enemmän itselleen kuin Axonnille, "kolmen täytyy olla yksi; kahden täytyy tehdä niistä yksi."
-Yhtäkkiä Brutaka kurotti ja jähmetti Axonnin käden rautaotteella. Hänen kosketuksensa poltti, mutta Axonn taisteli huutamista vastaan."
-"Hänen täytyy muistaa, hänet täytyy saada näkemään, tai 100 000 vuoden matka on turhaa. Hän piiloutuu alle, valmistautuen tapaamaan kohtalonsa. Meidän on mentävä sinne, meidän on oikaistava virhe. Niin paljon virheitä ennen kuin rikkoutuminen voi päättyä."
-<center>***</center>
-Ancient kiipesi pientä kukkulaa ylös, astellen varopvasti vältellen kivimurskaa, joka oli kerran ollut xialainen tehdas. Hän oli etsinyt The Shadowed Onea lähes tunnin. Heidän oli tarkoitus keskustella kaupungin puolustuksesta, mutta Pimeyden Metsästäjien johtajaa ei löytynyt. Hän oli huolissaan. Toa Helryx oli pyytänyt Ancientia, vakoojaansa Pimeyden Metsästäjien joukossa, tavallisiin raportteihin Xian tilanteesta ja The Shadowed Onen toimista. Hän odotti täysin makutan veljeskunnan hyökkäystä saarelle, ja hänen viimeisin raporttinsa oli jo myöhässä. Ancient saavutti kukkulan laen. Ensimmäinen hänen näkemänsä asia oli The Shadowed One seisomassa kivikasan edessä. Hän piteli pientä kirstua, joka oli auki, tuijottaen sisältöä ilkeä hymy huulillaan. Kun Ancient tuli lähemmäs, hän huomasi kaksi muuta asiaa: kuollut Vortixx maassa suu tukittuna kristallimaisella Protodermiksellä, sekä arkun sisällön; kolme pientä pulloa.
-"Mitä olet löytänyt?" Ancient kysyi, "ja miksi Vortixx olisi kyllin tyhmä haastaakseen sinut taisteluun siitä?"
-The Shadowed One katsoi ylös yllättyneenä. Huomatessaan sen olevan Ancient, hän rentoutui silminnähtävästi.
-"Mitä hämmästyttävimmän asian", hän sanoi, "Oletko koskaan kuullut Makuta [[Kojol]]ista?"
-Ancient nyökkäsi. Hän tunsi mata Nuin Ritarikunnan tarinan: Kojol oli vieraillut Xialla keskustellakseen [[Virus|viruksen]] lisäämsiestä aseeseen, jota Vortixxit kehittelivät Makutoille. Vierailullaan, hänet oli "vahingossa" tappanut toinen virus. Paitsi ettei se ollut virus, vaan Ritarikunnan operaatio hänen poistamisekseen.
-"Hän toi mukanaan Xialle monia viruksia", The Shadowed One jatkoi, "joitakin ei koskaan löydetty. Tarina oli, että ne paloivat hänen haarniskansa mukana. Mutta ne eivät palaneetkaan, ja minä olen löytänyt ne."
-Ancient yritti olla näyttämättä yhtä huolestuneelta kuin oli. Tämänkaltaiset aseet Pimeyden Metsästäjän käsissä olivat katastrofi.
-"Erinomaista", hän sanoi, "Voisimme myydä nämä hyvään hintaan."
-"Myydä nämä? The Shadowed One sanoi. "Ei, minä ajattelin käyttää niitä. Opin vielä mitä ne ovat ja mitä ne tekevät, ja sitten Helryx ja Makutat vastaavat minulle! Mutta tarvitsen aikaa... suuren määrän aikaa ja rauhaa työskennellä. Kukaan ei saa tietää, että ne ovat minulla. Sen takia Vortixxin täällä täytyi kuolla. ja siksi..."
-Kaksi voima-aaltoa ampaisi  The Shadowed Onen silmistä iskien Ancientiin. Veteraani-Pimeyden Metsästäjä katosi hyökkäyksen voimasta.
-"Anteeksipyyntöni, vanha ystävä", The Shadowed One sanoi, "mutta tiedäthän vanhan sanonnan: 'jaettu salaisuus ei ole enää salaisuus'."
-<center>***</center>
-Vezon hiipi Destralin linnoituksen huoneiden läpi seuraten makuta Tridaxia ja tehden parhaansa pysyäkseen huomaamattomana. Ikivanhan rakennelman seinät tärisivät raivokkaasta jyskytyksestä; Mata Nuin Ritarikunta oli lopultakin aloittanut hyökkäyksensä Makutojen tukikohtaan. Hänen tehtävänsä oli yksinkertainen, niin tarkoitukselllinen, että jopa hänen vääntynyt mielensä pystyisi siihen: Hänen tarkoituksena oli seurata Tridaxia,  löytää keino, jota Makutat käyttivät saarensa siirtämiseen paikasta toiseen ja tuhota se. Sitten tridax todennäköisesti tappaisi hänet, mutta kaikki suunnitelmat eivät olleet täydellisiä.
-Aluksi näytti siltä kuin kaikki etenisi odotetusti; Tridax matkasi alakellariin, nähtävästi täysin tietämättömänä siitä, että häntä seurattiin. Kellarin pohjalla oli suuri kammio. Mikä odotti kammion sisällä hämmästytti jopa syvästi häiriintyneen vezonin. Seinät olivat neljäkymmentäjalkaa korkeita, kaikkialla ympärillä. Niihin nojasi lähes sata [[Jähmetysputki|Jähmetysputkea]]. Ja jokaisessa putkessa oli identtinen hahmo. Joillain oli sysimusta haarniska, useimmilla valkokultainen, mutta oli selvää, että he olivat sama olento. He olivat jonkinlaisessa koomassa. tridax käveli huoneen keskelle, missä oli pieni laatta. laatalla oli Kanohi-naamio. Tridax kurotti siihen, ja kääntyi äkisti ja ampui aallon varjoa Vezoniin. Ennen kuin hän ehti väistää, varjo oli kiinnittänyt hänet seinään.
-"Luulitko, etten kuullut surkeaa yritystäsi seurata minua? Tridax sanoi. "Hyvä on, Skakdin surkimus. haluatko tietää Destralin voimakkaimman salaisuuden? haluatko tyydytyksen tietää mitä täällä on, ennen kuin kuolet? Katso ympärillesi."
-Vezon teki niin, muttei saanut tietää enempää.
-"Melkoinen kokoelma", hän sanoi, "Pidän itse enemmän simpukankuorista.Joskus lehvistä. Oi, ja vihollisten päistä, vaikkakin ne vievät niin paljon tilaa."
-Tridax hymyili ja piteli naamiota.
-"Tiedätkö mikä tämä on? Kanohi [[Olmak]], ulotuvuusporttien naamio. Toinen vain kahdesta tunnetusta. Vain vähän aikaa sitten Makuta-toverini [[Mutran]] ja minä teimme kokeita [[varjoloinen|varjoloisena]] tunnetulla olennolla; olennolla, joka voisi imeä toisista Valoa ja muuttaa heidät Varjon olennoiksi. Siitä keksin ajatuksen. Tiesin ettei naamiolla voisi saavuttaa ainoastaan tämän ulottuvuuden paikkoja, vaan myös muita todellisuuksia. Ja niin aloin matkata noissa muissa todellisuuksissa ja keräsin Toa Takanuvan jokaisesta, tuoden hänet tänne ja syöttäen hänen Valonsa lemmikeilleni. Kun olen valmis, minulla on Varjo-Toien armeija, kaikki tehty Makutojen vaarallisimmista vihollisesta."
-Seinät tärisivät jälleen.
-"Luulen, ttä sinun olisi sitten parempi kiirehtiä ja lopettaa", Vezon ehdotti.
-"Ei tarvetta", Tridax sanoi. "Minun täytyy vain vapauttaa jo tekemäni Varjo-Takanuvat, ja he tuhoavat hyökkääjät. ja sitten voin palata työni pariin. ja sitten voin..."
-tridax keskeytti kuullessaan kristallin murtuvan. Varuillaan hän päästi Varjo-voimansa sammumaan. Vezon valahti maahan, mutta ei ennen kuin näki Makutan tuijottavan kauhuissaan kättään. Jokin tuhosi hänen haarniskoitua hansikastaan hänen silmiensä edessä, ja hänen Antidermistään vuosi ulos ilmaan. Kaksi olentoa astui varjoista. Toinen oli [[Mazeka|Matoran]], ja toinen muuta lajia, ulkonäöltään pitkä ja vaarallisen näköinen. Hän katsoi makutaa ja nauroi - töykeä ja vahingoniloinen ääni.
-"Makutojen vaarallisin vihollinen? [[Tobduk]] sanoi. "Valmistaudu, olet vasta tapaamassa hänet."
-''Jatkuu jatkotarinassa nimeltä [[Brothers In Arms]] luvussa 6''
-==Luku 7==
-Toa Helryx, Mata Nuin Ritarikunnan johtaja, matkasi taistelukentän jäännösten läpi. Hän oli Nynrahin saaren rannalla, Makutan veljeskunnan ja Ritarikunnan välisen taistelun näyttämöllä. Pitkän ja raivoisan taistelun jälkeen Ritarikunta oli voittanut – ajaen veljeskunnan joukot pois saarelta tai murskaten ne rannalle. Nyt hän vaelsi hiekalla poimien silloin tällöin Rahkshin haarniskan osasen, tutkien sitä hetken ja heittäen sen sitten pois.
-Hänen sekopäisyydelleen oli syy. Käyttämällä [[Psykometrian naamio|naamiovoimaansa]] Helryx saattoi kurottaa esineen menneisyyteen pelkästään koskettamalla sitä. Hänen tavoitteensa täällä oli selkeä: Rahkshit luotiin käyttämällä voimakasta [[Sähköistynyt Protodermis|Sähköistyneeksi Protodermikseksi]] kutsuttua ainetta. Ritarikunta halusi tietää kaikki Makutojen käyttämät tuon aineen lähteet, jotta he voisivat joko kaapata tai tuhota nuo lähteet. Ilman niitä uusia Rahksheja ei enää syntyisi.
-Tähän mennessä kaikki hänen tutkimansa olivat Ritarikunnan jo ennestään tuntemia lähteitä. Silti se oli vaivan arvoista. Olisi paljon helpompaa voittaa veljeskunta viemällä heiltä heidän energialähteensä kuin voittaa heidät taistelussa.
-Hän poimi kirkkaanpunaisen Rahkshi. Haarniskan kappaleen ja kutsui naamionsa voimaa. Tällä kertaa hän näki paikan, jota ei tunnistanut: Makuta [[Chirox]] oli siellä, ja hopeinen allas, mutta ei mikä tahansa allas, tästä ilmestyi olento: olento, joka oi muodostunut täysin sähköistyneestä Protodermiksestä. Hän keskittyi lujasti ja sijainti tuli hänelle: saari hiukan pohjoiseen hänen uusimman liittolaisensa kotipaikasta.
-Helryx pudotti haarniskankappaleen ja kääntyi kohti [[Keetongu]]a. Rahi oli vastahakoisesti suostunut lopettamaan tekonsa pelastaakseen Visorakien uhreiksi joutuneet kyllin pitkäksi aikaa, jotta sota olisi ohi. Vatsapalkkioksi Helryx oli luvannut, etteivät Visorakit uhkaisi enää ikinä ketään.
-"Meidän on mentävä", hän sanoi, "on toinen lähde."
-Se oli lyhyt matka. Heidän määränpäänsä vaikutti ensinäkemältä asuttamattomalta, mutta se vaikutelma ei kestänyt kauaa. Helryx huomasi… olentoja hiiviskelemässä kivien joukossa. Ne eivät olleet Matoraneja, eivätkä Raheja, mutta näyttivät niiden välimuodolta. Kaiken kaikkiaan tuntui siltä kuin jokin olisi siellä hyvin pielessä. Ilma, maa, asukkaat – kaikki tuntuivat jotenkin, siltä, että ne tekivät Keetongun olon epämukavaksi. Saarella ei ollut rakennuksia… eikä mitään muutakaan pystyssä muutenkaan. Kaikista erottuvin maamerkki oli suuri luola. Helryx ja Keetongu astuivat varovaisesti sisään. Kulkuaukko kapeni huomattavasti heidän päästessään hieman sisäpuolelle, pakottaen heidät ryömimään edetäkseen. Helryx ei voinut olla ajattelematta, kuinka helppoa heidät olisi vangita tänne,
-Kulkuaukon leventyessä jälleen Helryx näki muita olentoja. Nämä olivat selvästi Rahi-petoja, mutteivät muistuttaneet mitään, minkä hän oli nähnyt aiemmin. Ne olivat lyhyitä, kalpeita kaksijalkaisia keltaisilla silmillä ja piikikkäillä käsillä ja jaloilla varustettuina. Ne perääntyivät ja astuivat sivuun hänen ja liittolaisensa kulkiessa ohi. Mutta heti kun kaksikko oli mennyt ohi, ne järjestäytyivät ryhmään ja seurasivat perässä lähettyvillä.
-Helryx ja Keetongu saapuivat valtavaan kammioon. Keskellä ei ollut altaallista sähköistynyttä Protodermistä vaan järvellinen sitä ainetta. Ja keskeltä kohosi elävän olennon hahmo. Pää, kaksi kättä ja itse järveen päättyvä keskivartalo. Sen piirteet olivat siellä juuri ja juuri, ja sen aine oli sähköistyneen Protodermiksen hopeaa. Näky kytki muiston. Agentti Metru Nuilla oli kertonut [[Turaga]] [[Vakama]]n maininneen kerran Sähköistynyt Protodermis-olennon, jota vastaan hän oli tiimeineen taistellut ollessaan [[Toa Metru]]. Voisiko tämä olla sama olento?
-"Olen hieman odottanut teitä", hahmo sanoi. "Olen tuntenut kaltaistenne työn kaikkialla universumissa. Tuhoisaa, mutta täysin aiheetonta. Nappaa yksi lähde ainettani ja se ilmestyy jonnekin muualle."
-"Sitten tuhoamme sen myös täällä", Helryx vastasi. "Mikä sinä olet?"
-"Olen luominen ja tuho", olento vastasi. "Olen voima luoda ja tuhota: olen jokainen sähköistyneen Protodermiksen pisara joka on olemassa, ja jokainen tippa on minä. Olen niin kaukana yläpuolellasi, haarniskan ja kudoksen olento, kuin sinä olet hyönteisen yläpuolella."
-"Ja tarkoituksesi täällä on?" Helryx kysyi.
-"En päättänyt tulla tänne", olento vastasi. "Asuin erään planeetan keskuksessa, kunnes yhtenä päivänä osa olemuksesta pakotti tiensä pinnalle. Ei kestänyt kauaakaan ennen kuin tuon maailman asukkaat löysivät voimani tai alkoivat sotia siitä. Mutta jotain siitä, joka muodostaa ulkomuotoni otettiin ja asetettiin tähän universumiin, ja pakeni siten ennen mullistuksen sattumista tuossa maailmassa."
-"Ja nyt?" Helryx sanoi.
-"Nyt teen kokeita olennoilla ja esineillä ,jotka löydän ympäriltäni", olento sanoi. "Olen jopa antanut muiden käyttää voimaani, jos huomaan heidän aikeensa kyllin jännittäviksi."
-"Olet auttanut luomaan olentoja, jotka ovat aiheuttaneet kauhua ja tuhoa tuhansille", Helryx sanoi. "Sen on loputtava."
-"Onko ase vastuussa sen käyttäjän teoista?" olento kysyi.
-"Ehkä ei", Helryx sanoi, "mutta ase voidaan tuhota eikä sitä enää koskaan voida käyttää."
-Pehmeä ääni, joka olisi voinut olla naurua, pääsi olennolta.
-"Olen tavannut kaltaisiasi aiemminkin. Niin varma voimastasi pidätellä minua, hallita minua, tai tuhota minut. Ette ole enempää kuin [[Piikikäs kiviapina|kiviapinoita]], jotka kurottavat tähtiin uskoen voivansa sammuttaa ne jos vain voisivat saada ne otteeseensa."
-Järvi alkoi kiehua ja sihistä; suuri aalto sähköistynyttä Protodermistä kohosi olennon takaa, niin leveänä, että se kattoi koko kammion, ja alkoi lähestyä pintaa pitkin kohti Helryxiä ja Keetongua.
-"Muodonmuutos tai tuhoutuminen", olento sanoi. "Mikä tule olemaan teidän kohtalonne? Otetaan selvää yhdessä."
-==Luku 8==
-Minnekään ei voinut juosta. Minnekään ei voinut piiloutua. Sähköistyneestä Protodermiksestä muodostunut hyökyaalto suuntasi suoraan kohti Toa Helryxiä ja Keetongua. Sen iskiessä heihin se tekisi toisen kahdesta asiasta: muuttaisi heidät ikiajoiksi kuka tiesi miksi, tai tuhoaisi heidät kummankin. Epätoivoissaan Helryx kurotti elementaalivoimaansa. Vaikka hän oli hionut vedenhallintaansa vuosituhansien aikana lähes täydelliseksi, siitä ei ollut hyötyä. Sähköistynyt Protodermis, vaikka nestettä olikin, ei ollut vettä ja oli siten immuunia hänen kyvyilleen. Tuho oli tulossa suurena hopeisena aaltona.
-Keetongu murisi. Vilkaistessaan häntä Helryx näki hänen huomionsa suuntautuneen suoraan heidän taakseen – tarkalleen ottaen hän katsoi juuri avautunutta reikää avaruudessa. Ajatukset vilisivät Helryxin mielessä. Oliko Brutaka tullut pelastamaan heidät? Minne tämä portaali johtaisi? Mutta ei ollut vastausten aika, vaan paon. Tarttuen Keetongun ranteeseen, hän veti hänet kohti reikää. He sukelsivat yhdessä ilman aavistustakaan minne joutuisivat.
-Samalla hetkellä portaaliin ilmestyi hahmo. Hän astui ulos kammioon. Jos joku olisi ollut paikalla näkemässä, he olisivat saattaneet tunnistaa hänet hulluksi rikolliseksi Vezoniksi, kasvot piilotettuina Kanohi Olmakin, ulottuvuusporttien naamion taakse. Ja jos he olisivat katsoneet tarkasti, he olisivat nähneet hänen silmiensä laajenevan hänen huomatessaan Sähköistyneestä Protodermiksestä muodostuneen aallon tulevan suoraan häntä kohti.
-"O-ou", hän sanoi.
-<center>***</center>
-Turaga Vakama käveli hiljaa Coliseumin käytävillä. Se oli ollut hänen työskentelypaikkansa hänen palattuaan Metru Nuin kaupunkiin. Nyt se oli myös hänen kotinsa, kuten myös kaikkien muiden Turagoiden. Paljon oli muuttunut kaupungissa viime päivinä – eivätkä kaikki asiat olleet hyviä. Huolimatta hänen suljettuna olostaan, hän oli kyennyt poimimaan tiedon kappaleita sieltä ja täältä. Sodan tilanne oli selvästi muuttunut Makutan veljeskuntaa vastaan. Lukuisat Makutojen hallitsemat saaret olivat kaatuneet, sisältäen huhun mukaan itse Destralin. Se oli lähes liian suuri asia toivottavaksi – ehkäpä Suuri Henki heräisi ja huomaisi arkkivihollistensa kadonneen lopullisesti.
-Hän ohitti kammionsa ja suuntasi alas portaita turvahuoneeseen. Täällä pidettiin aseita, [[Toa Mangai]]den muistomerkkejä, ja erästä todella tärkeää Kanohi-naamiota. Vaikka Vakama tiesi sen yhdeksi kaupungin turvallisimmista paikoista, hän tarkisti sen silti joka päivä. Jos sen huoneen sisältö joutuisi vääriin käsiin… hän ei halunnut edes ajatella sitä.
-Hän oli puolivälissä portaita kuullessaan räsähdyksen. Hän ryntäsi alas löytääkseen puolentusinaa raskaasti aseistautunutta [[Ta-Matoran]]ia hajaantuneina kuten lehdet tuulimyrskyssä. Ovi kammioon oli musertunut iästä, ja sen läpi astui olento, jota Vakama oli toivonut ettei näkisi enää koskaan. Hieman yli tuhat vuotta sitten ollessaan yhä Toa, Vakama oli taistellut [[Voporak]]-nimistä olentoa vastaan. Kaiken vanhentavan kentän ympäröimänä Voporak tuntui mahdottomalta voittaa, ja lopulta hänen päihittämisekseen tarvittiin Makuta. Voporak työskenteli Pimeyden Metsästäjille ja etsi Metru Nuilta yhtä asiaa: asiaa jota hän nyt piteli käsissään, [[Aika|Ajan]] Kanohi-naamiota.
-Vakama jähmettyi. Hän halusi hyökätä, kostaa kaatuneiden ystäviensä puolesta, mutta hän tiesi ettei mikään hänen hyökkäyksistään pysäyttäisi tätä olentoa. Voporak tiesi sen myös. Hän katsoi Vakamaa jotenkin halveksivasti. Sitten hän kohautti olkiaan ja käänsi selkänsä Turagalle kävellen pois. Vakama seurasi. Muutamaa minuuttia myöhemmin hän näki Voporakin kävelevän ulos reiästä Coliseumin selässä. Nelikätinen moniteräistä kirvestä käyttävä soturi karjaisi näystä ja syöksyi eteenpäin. Voporak kurotti ja tarttui hyökkääjäänsä. Sekuntien kuluessa soturi ikääntyi kymmeniä tuhansia vuosia ennen kaatumistaan maahan. Voporak jatkoi kulkuaan, eikä ollut mitään, Vakaman tietämän mukaan, joka voisi hänet pysäyttää.
-<center>***</center>
-Kalmah liikkui varovasti Xian päätehdaskokonaisuuden läpi Ehlek ja Mantax sivuillaan. Hän ei halunnut olla täällä. Olisi ollut paljon tyydyttävämpää johtaa hänen uutta laivastoaan Makutan veljeskuntaa vastaan, mutta Pridak oli ottanut häneen yhteyttä ja väittänyt heidän vanhan unelmansa kukistaa Suuri henki voisi elää jälleen.
-Ylhäällä edessä väliaikaisella valtaistuimella istui The Shadowed One, Pimeyden Metsästäjien johtaja. Hän silmäili kolmea Barrakia kylmästi. Istumassa ylhäällä kattoparruilla oli [[Darkness]], joka vahti The Shadowed Onea, vaikkei halunnut ollenkaan vartioida tätä. Ei, Darkness odotti heikkouden merkkiä johtajassaan, tappaakseen hänet, jotta toinen voisi ottaa hänen paikkansa.
-"Shadowed One, tuomme sinulle Pridakin terveise"”, Kalmah sanoi,"”ja onnittelut saaren valtauksesta."
-The Shadowed One ainoastaan nyökkäsi, siirtämättä koskaan katsettaan Kalmahin salailevista kasvoista.
-"Pridakin mukaan Barrakit ja Pimeyden metsästäjät hyötyisivät liittolaisuudesta", Kalmah jatkoi. "Tämän kaaoksen loputtua jonkun täytyy poimia tämän universumin jäänteet. Näemme mahdollisuuden."
-"Ja mitä teillä on minulle tarjota, pelottavan maineenne lisäksi?" The Shadowed One sanoi pilkkaa äänessään.
-Kalmah ainoastaan hymyili. "Tietoa. Tiedämme Makuta Teridaxin iskeneen Suureen Henkeen Mata Nuihin, ja me tiedämme kuinka. Tiedämme, että siihen käytetyn viruksen prototyyppi on piilotettu tälle saarelle, ja uskomme sen olevan sinulla."
-"Minulla?" The Shadowed One sanoi. "Olen Xian alhainen valvoja, pelkkä väen palvelija. En muuta."
-Kalmah nauroi. "Olet valehtelevan, petollisen [[Tuhon kyykäärme]]en hengityksen turmeltuma. Mutta olet myös hyvin täsmällinen. Voi kyllä, olemme kuulleet kaiken sinusta ja organisaatiostasi vapautumisemme jälkeen. Jos se virus on Xialla, sinulla on se."
-The Shadowed Onen olemus synkkeni. Vähäisempi olento olisi voinut näystä täristä pelosta. Barrakit eivät kuitenkaan ollut vähäisempiä olentoja."
-"Ja jos minulla on?"
-"Sinä tiedät missä se on, me tiedämme kuinka käyttää sitä. Joten: sopimus."
-The Shadowed One harkitsi. Hän voisi vain tappaa nämä kolme kuten oli tehnyt Ancientille, mutta jos he tiesivät jotakin kuinka kääntää hänen löytämänsä virukset Suurta henkeä vastaan, no, se oli hankkimisen arvoinen tieto. Hänhän voisi aina tappaa heidät myöhemmin.
-"Yksi ehto", hän sanoi."”Pridak ja minä tapaamme puolueettomalla maaperällä, [[Karzahni (paikka)|Karzahnin]] maassa. Jos tyydytyn hänen tarjoamisistaan, ehkäpä, Barrakit ja Pimeyden Metsästäjät kävelevät uudessa päivänkoitossa vieretysten."
-==Luku 9==
-Mahreilta kesti kauan päästä Artidaxilta takaisin Metru Nuille. Jallerin ensimmäinen ajatus saapuessa oli, että liian kauan. Metru Nui oli hyökkäyksen kohteena. Aluksi hän piti sitä Metru Nuina; sitä ympäröivät korkeat muurit, joiden päälle oli kiinnitetty aseita, tulta ja savua hyökkääjiin ampuvia aseita. Muureilla oli kaikenlaisia sotureita, joista Jaller ei tunnistanut ketään. Hetkinen, tuo tuolla. Kolmea vihollista vastaan yhtä aikaa taisteleva raivopää näytti paljolti Hewkiiltä.
-"Mitä täällä tapahtuu?" Nuparu sanoi. "Ilmeisestikin olemme astuneet täysimittaiseen sotaan."
-"Se on ollut meneillään jonkin aikaa", Hahli sanoi, "mutta uskon sen tulleen kotiin."
-Se oli ihmeellinen näky. Makutan veljeskunnan tunnusta kantavat alukset kiersivät saarikaupunkia, lentävät Rahkshit hyökkäsivät joka suunnasta, ampuen salamoita sauvoistaan toisten rummuttaessa muureja. Yhdessä osassa osa muuria oli jo murtunut, ja soturit taistelivat kolossa pitääkseen valloittajat loitolla.
-"Ne tunkeutuvat sisään!" Nuparu huusi.
-"Mennään", Jaller sanoi. "Me seisomme tai kaadumme kaupunkimme mukana."
-Kolme Toaa iskivät koloon takaapäin, käyttäen Tulta, [[Vesi|Vettä]] ja [[Maa]]ta rynniäkseen Rahkshi-rivistöjen läpi. He pääsivät kaupungin muurin läpi. Mata Nuin Ritarikunnan agenttien joukkojen takana he huomasivat Turagan kuljeskelemassa muureilla"
-Jaller kiirehti Turagan luo. "Turaga, mitä tapahtuu, kuinka tämä taistelu alkoi?"
-"Voimme kiittää siitä Ritarikuntaa", Vakama vastasi. "Nyt ongelmamme on kuinka lopettaa se ennen kaupungin tuhoutumista."
-"Ajan naamio", Hahli sanoi. "Voiko joku meistä käyttää sitä, en tiedä, jotenkin hidastamaan Rahksheja?"
-"Toivon, että voisitte", Vakama sanoi, "mutta naamio on kadonnut, Pimeyden Metsästäjän varastamana. Hän teki seinään reiän, josta tulitte."
-Jaller katsoi ympärilleen. Ollessaan Ta-Koron Vartion kapteeni, hän oli oppinut asian tai kaksi taistelustrategiasta. Pikainen vilkaisu riitti kertomaan, että Ritarikunta oli pahasti aliarvioinut Makutojen hyökkäyksen raivokkuuden. Rahkshit olivat jo saavuttaneet muurien huipun kolmessa tai neljässä paikassa, ja eteläisessä osassa ne olivat päässeet myös muurien sisäpuolelle. Hänen katsoessaan muurien puolustajat vetäytyivät taaksepäin, ja valloittajia alkoi virrata sisään.
-"Tarvitsemme edun", Jaller sanoi,"”jotakin mitä Rahkshit eivät odota."
-"Lisää Toia on tulossa, mutta he eivät ehdi ajoissa", Vakama sanoi. "Mutta saattaa olla Toa täällä, joka voi auttaa meitä. Kuunnelkaa tarkkaan..."
-----
-Se oli Hahli, joka löysi etsittävän Toan, [[Ääni|Äänen]] Toa Krakuan. Kuultuaan Vakaman suunnitelman hän katsoi häntä kuin järkensä menettänyttä.
-"Annapa kun toistan", hän sanoi ampuessaan Rahkshia ääniaallolla. "Vakama haluaa minun käyvän läpi monia äänisignaaleja, kunnes löydän sen, joka herättää jonkin [[Bohrok]]iksi kutsutun?"
-"Kyllä", Hahli sanoi. "Me tiedämme, no, me epäilemme, että ne herättävä signaali on muodostunut äänestä, mutta emme tiedä mikä se on tai kuinka kytkeä se. Jos voimme herättää Metru Nuin alla olevat, ja jos Rahkshit menevät niiden tielle, no, se saattaa antaa meille hieman lisäaikaa sille, mitä suunnittelemme."
-"Hyvä on, voin yrittää", Krakua sanoi. "Ei lupauksia."
-Hahli lähti. Hänen seuraava siirtonsa oli häiritä valtamerta Makutojen alusten tuhoamiseksi. Mutta ennen kuin hän ehti tehdä niin, kaikki muuttui hänen ympärillään. Tähdet kirkastuivat yläpuolella, tuuli muuttui lämpimäksi, maa tärisi rauhalliseen tahtiin. Hän ei tiennyt miten, mutta jotenkin hän oli varma: Suuri Henki oli herännyt.
-Kaupungin muurien ulkopuolella alkoi myrsky, joka heitteli Makutojen aluksia kuin leluja. Se ei kuitenkaan tehnyt mitään Rahkshin pysäyttämiseksi, jotka jatkoivat lähestymistään. Ne olivat murtautuneet muurin läpi neljässä paikassa ja riehuivat läpi [[Ta-Metru]]n. Näytti ettei mikään voisi pysäyttää niitä. Ainakaan kunnes maa murtui niiden edessä ja Bohrok-parvi ilmestyi. Niitä ei ollut paljon, vain ne yksilöt, jotka nukkuivat Arkistoissa ja pienessä pesässä niiden alla, mutta se riitti. Rahkshit hyökkäsivät välittömästi, ja Bohrokit vastasivat. Kaksi puolta olivat kiinni taistelussa, ja niiden taistellessa Mahrit ja Ritarikunnan agentit poimivat Rahksheja vapaasti. Taistelu keinui eteen ja taakse, ilman, että Rahkshit tajusivat koskaan Bohrokien haluavan vain päästä [[Mata Nui (saari)|Mata Nuin]] saarelle. Jos Rahkshit olisivat vain menneet pois niiden tieltä, taistelu olisi ollut ohi.
-Kaupunki järähteli hitaasti lukuisista räjähdyksistä ja eräs Ritarikunnan agentti huusi muurien huipulta "Lentäjiä! Tulossa!" Hahli katsoi ylös nähdäkseen kolme uskomattoman nopeaa ilma-alusta liitämässä taivaalla yhtenä muodostelmana, ja suuntasivat sitten sinne missä laivat odottivat. Yksi hidasti ja kallisti siipeään hänelle, ja hän tunnisti [[Pohatu]]n ohjaajan paikalla. Toa Nuvat olivat tulleet kotiin.
-Pohatu lennätti aluksensa taas ulos kaupungista viimeistelläkseen alukset. Sillä välin [[Lewa]] ja [[Kopaka]] sukelsivat ampuen Rahksheja [[Valo]]aalloilla. Näky näytti innostavan kaupungin puolustajia, jotka tulvahtivat takaisin muurissa olevien reikien luo, Jallerin ja Hewkiin johtamana he ajoivat Rahkshit takaisin.
-Lopulta myrsky oli ohi. Veljeskunnan alukset olivat menneet [[Hopeinen meri|Hopeisen meren]] pohjaan, muurit kaupungin ympärille oli revitty alas, mutta kivimurska oli täynnä kuolleita [[Kraata|Kraatoja]] ja rikkinäisiä Rahkshi-haarniskoja. Ne valloittajista, jotka olivat vielä koskemattomia, olivat paenneet, jos olivat onnistuneet väistämään [[Jetrax T6|Jetraxin]], [[Rockoh T3|Rockohin]] ja [[Axalara T9|Axalaran]] tykkejä. Metru Nui oli turvassa, ja kuten Toa Nuvat vahvistivat, Suuri henki oli herännyt. Makutan veljeskunnan voima oli tuhottu ikiajoiksi. Turaga [[Dume]] ja Turaga Vakama ilmestyivät vieretysten ilmoittamaan, että huomenna olisi kaupunginlaajuinen juhla Coliseumissa.
-Mutta Hahli ei ollut vieläkään juhlatuulella. Hän ei voinut olla muistamatta Matoroa, joka oli antanut henkensä, jotta Mata Nui voisi elää. Ja huolimatta kaikista haavoittumisista ja kuolemista puolustajien joukossa, hän ei voinut olla pitämättä sitä hieman liian... helppona. Totta, odottamatonta apua oli tullut jonkin verran: ilma-alukset, Bohrokit, myrsky. Mutta he olivat kohdanneet Rahkshi-armeijan. Jokin kertoi hänelle ettei heidän olisi pitänyt voittaa, ei ainakaan niin suuren osan kaupungista pysyessä koskemattomana. Hän hymyili. Turaga [[Nokama]] olisi moittinut häntä niin paljosta huolehtimisesta. Ei väliä sillä, miltä asiat näyttivät, Suuri Henki oli hereillä ensimmäistä kertaa yli tuhanteen vuoteen. Valo oli voittanut pimeyden, eikö ollutkin? Toat olivat saavuttaneet kohtalonsa ja pelastaneet universumin, eivätkö olleetkin? Ja se tarkoitti kaiken olevan jälleen hyvin; mitään kovin pahaa ei voisi tapahtua, eihän?
-Hahli kääntyi kohti [[Ga-Metru]]a, hyräillen laulua, jonka Nokama oli kerran opettanut hänelle. Eräs kauan sitten kirjoitettu, joka puhui huomisen toivosta. Ehkäpä, ilman musiikkia, hän olisi voinut kuulla synkän äänen nauravan tuulessa.
-==Hahmot==
 *[[Barraki]]t
 **[[Ehlek]]
@@ Rivi 522: / Rivi 45: @@
 *Määrittelemätön määrä [[Rahkshi|Rahksheja]]
-==Triviaa==
+== Triviaa ==
 *Vezonin kommentti sadastakymmenesttä vastaaamattomasta kysymyksestä on viittaus suureen määrään kysymyksiä tarinasta joita [[Greg Farshtey]] saa päivittäin yksityisviestien kautta [[BZPower]]issa, joihin kaikkiin ei voi vastata
-{{Tarinat}}
+{{Rivinvaihto}}
+{{Novellit ja jatkotarinat}}
+[[de:Bestimmungskrieg (Serial)]]
+[[en:Destiny War]]
+[[pl:Wojna Przeznaczenia]]
 [[Luokka:Jatkotarinat]]
-<math>Lisää kaava tähän</math>