Bioarkistot
Advertisement

Tentacles Tekijänä: Turakii #1 Lavasurfer

"Tämä on pisin kanootti minkä olen nähnyt," sanoi Amaya kun hän istu Mackun ja Markan välissä kolme bioa pitkässäveneessä.

Hänen takanaan Marka oikaisi itseään. "Sinä tiedät Kain ja hänen ideansa. Jos hän pystyisi, hän voisi rakentaa veneen johon mahtuisi koko kylä!"

"Soutu kurssi!" Macku huudahti. "Toivoisin etten olisi ajatellut sitä!"

Amaya hymäili. Hänen katseensa liikkui Mackusta veneen keulaan, jossa Kai oli laittamassa käsiään torveksi suunsa eteen.

"Ga-Matoran!" hän kutsui. "Airot valmiiksi!"

Macku kallistui taaksepäin puhuakseen olkansa yli. "Ne ovat nuo kepit Amaya."

"Tiedän mikä airo on," Amaya sanoi. Hän laittoi jalkansa Mackun paikan alla olevaa kuutiota vasten. Hänen silmänsä tutkivat lattiaa. "Uh... missä he ovat?"

Macku laitto u-mallisen tapin roikkumaan veneen sivulle. "Oikeasti mihin ne kuuluvat. Hankaimiin."

"Joo to-totta kai!" "Hankaimet." Hän otti aironsa käsiinsä. "En voi uskoa että annoin teidän kahden puhua minut tähän."

Marka nauroi.

"Takaisi ylös!" Kai komensi. "Asentoon!"

Yhdessä viiden muun soutajan kanssa, Amaya tönäisi airoillaan veneen pois Ga-Koron lilja pehmusteesta takaisin alku asentoon.

"Hyvä!" Kai huusi. "Valmiina, veto... ja veto... ja veto..."

Tietoisena veden pinnan kimmoisuudesta, Amaya tiivisti tahtiaan pysyäkseen Kain käskyjen perässä. Tämä ei ollut sen pahempaa. Tiimi toimi yhteinäisenä. Turaga Nokama voisi olla ylpe--

Vene nytkähti. Älähdys kuului Amayan takaa.

"Auttakaa minua!" Markan huuto sekaantui muiden Ga-Matoranien huutoihin.

Amaya rimpuili sysäistäkseen itsensä pystyyn, taittaen vartaloaan nähdäkseen perän. Paksu lonkero nappasi Markaa vartalosta.

"Apua," Marka huusi, rimpuillessaan lonkeroa vastaan. "Ottakaa se pois! Ottakaa se pois!" Amaya etsikseli läheltää. "Aironi! Missä aironi!" Hänen kätensä liukui veneen reunaa pitkin kunnes hänen sormensa tarttuivat kädensijan ympärille. Tietenkin, hankaimessa, jossa sen kuuluikin olla.

Hän väänsi airon irti ja läiskäisi sillä lonkeroa. Marka huusi. Amaya nosti aironsa, mutta pysäytti sen ilmassa kun olento veti Markan pinnan alle. Vesi peitti hänen päänsä, hiljentäen hänen viimeisen huutonsa.

"Ei!" Airo yhä kädessään, Amaya hyppäsi veteen.

Kuplien halki hän näki monikätisen, tumman muodon kohoavan uhkaavasti hänen vasemmalla puolellaan. Kaksi hohtavaa silmää tuijotti häntä. Hän epäröi hetken, sitten alkoi pistää sen silmiä aironsa kädensijalla.

Vesi räjähti hänen ympärillään kun Kai ja neljä muuta Ga-Matorania hyppäsi veteen. Amaya tuijotti heitä ja löi aironsa vielä kerran Rahin silmiin. Pikaisesti hänen tiimitoverinsa liittyivät häneen, pistäen ja iskien sitä.

Toinen kuplamyrsky sokeutti hänet, ja he pysäyttivät hyökkäämisen. Vesi selkeni. Marka kellui pintaan kasvot ylhäällä ennen heitä. Rahi oli vapauttanut hänet.

Amaya nappasi Markan ja kantoi hänet pintaan. Yksi kerrallaan, toiset nousivat pintaan hänen jälkeensä. He tuijottivat kaatunutta venettä ja kuplavanaa jonka pakeneva Rahi jätti jälkeensä.

"Mikä se oli?" joku kysyi

"Minne se on menossa?" toinen sanoi

Kain silmät jäljittivät Rahin suunnan. "Ga-Koro!" hän sanoi. "Pian! Perään!"

Kun toiset lähtivät perään, Amaya katsoi Markan tajutonta naamaa. Hänen tumman sininen Haunsa oli poissa, ja hänen sydänvalonsa välkkyi vaimeasti, mutta hän hengitti vielä. "Minun pitää saada sinut rantaan," Amaya sanoi

***

Myllertävä vesi tervehti Amayaa pienen matkan päästä Ga-Korosta. Hän yrjösi veteen ja katseli Rahin hyökkäystä kylää vastaan. Valtavat lonkerot saavuttivat lumpeenlehdet, repien paloja irti ja kiskoen majoja ja varusteita mereen. Ga-Matoranit yrittivät päihittää Rahin kalastuskepeillä.

"He tarvitsevat apua!" Amaya sanoi

Siirtäen Markan painoa, Amaya jatkoi vahvoilla, nopeilla vedoilla kunnes hän saavutti lumpeenlehden kaukaisen, vasemman reunan. "Olet turvassa täällä," hän sanoi laskiessaan Markan lehdelle. Hän huomasi kiemuraisen köyden ja, idea mielessään, nappasi sen

Amaya sukelsi ja hellävaraisesti meni taistelun suuntaan. Hirviön valtavat lonkerot piiskasivat vettä, mutta Amaya ei hidastanut. Ga-Matoranit uivat hirviön ympärille ja pistivät sitä kalastuskepeillä. Kylän jäänteet kelluivat ja heiluivat vedessä.

Keräten köytensä, Amaya tähtäsi mutkitteleviin lonkeroihin. Hän kietoi köyden lähimpään lonkeroon. Jokin iski häntä, työntäen häntä taaksepäin. Hän säntäsi taas ja kietoi köyden uudestaan, ja uudestaan. Nokat lonkeroiden päissä napsahtivat häneen kaikilta suunnilta.

Jos vain saisin--

Lonkero kietoutui hänen kaulan ympärille. Amaya nappasi siitä yhdellä kädellä ja kietoi köyden sen ympärille toisen kanssa. Lonkero kiristyi. Hän kiskoi höllentämään sitä mutta se ei hievahtanutkaan. Se alkoi kiskoa häntä ylöspäin. Hän nosti silmänsä napsuttavaan, nokkamaiseen suuhun ylhäällä.

O-ou.

Amaya jumitti köyden Rahin suuhun. Se sylki sen ulos

Taistelun rasitus ja ilman puute heikensi häntä. Häntä alkoi pyörryttää. Hän yritti tunkea sisään uudestaan, mutta epäonnistui. Lonkero läimähti hänen Komauseen, lyöden sen irti. Nokka puri häntä jalkaan. Hän sysäisi köyden uudestaan kun suu tuli lähemmäs. Hänen täytyi hengittää. Hänen täytyi... Jokin puristi häntä jalasta, mutta hän tuskin tunsi sitä.

Minun täytyy...

Hänen otteensa Rahiin heikkeni

Minun täytyy...

Hänen maailmansa pimeni.

***

"Amaya."

Amaya liikahti. Rahi! Taistelu! Hän pomppasi ylös. "Kylä!"

Turaga Nokama hiljensi Amayan laittamalla käden tämän olkapäälle. "Kylä on turvassa."

Amaya katseli ympärilleen. Hän makasi Ga-Koron lumpeenlehdellä. Hän pidätti hengitystään. Marka. Entä Marka? "Marka? Onko hän..."

"Olen täällä!"

Amayan silmät ohittivat Turagan nähdäkseen Markan, virnistäen ja heiluttaen.

"Marka! Amaya sanoi. "Olet elossa! Ja sinulla on Hausi!"

Marka nyökkäsi Ga-Matoranille Amayan toiselle puolelle. "Macku haki sen minulle!"

Amaya hymyili Mackulle, joka hymyili takaisin

"Hän sanoi, että pelastit minut," Marka lisäsi

"Hän pelasti meidät kaikki!" Macku sanoi. "Sotkea Rahi köyteen! Se oli nerokasta, Amaya! Nerokasta!"

"Se oli tyhmänrohkeaa ja ajattelematonta," Turaga Nokama nuhteli. "Sinä melkein hukuit, Amaya. Tai pahempaa."

"Olin varma siitä," Amaya sanoi. "Mitä tapahtui? Kuinka minä pääsin tänne?"

"Sain jalastasi kiinni," Macku sanoi. "Enkä päästänyt irti. Kun Rahi oli sotkeutunut, hyökkäsimme täydellä voimalla kunnes se pudotti sinut ja ui pois. Tai no, ainakin yritti uida. On vaikea uida kun olet aivan solmussa." Hän myhäili. "Se vasta oli näky"

Amaya käänsi katseensa Turagaan. "Mikä se oli? Tiedätkö sinä?"

Turaga Nokama käänsi katseensa merelle päin ja pudisti päätään.

Marka kietoi kätensä hänen ympärilleen ja värisi. "Luulempa että suuri kysymys on, palaako se?"

Amaya tarkasteli raunioita lumpeenlehdellä. Majoja nurin, rantaviiva silputtu... Vahinkojen määrä joita niin iso Rahi pystyi tekemään...

Hän värisi, myös.

Kaikki värisivät.

"Toivotaan että ei," Turaga Nokama sanoi.

Malline:Tarinat

Advertisement